Siivosin Hyviä blogeja -listalta pois - lähes kaikki tai oikeastaan kaikki seuraamani blogit. Syystä, että niihin ei oltu mutamana vuoteen mitään kirjoitettu. Tyyliin viimeisin postaus 5 vuotta sitten. Unohtuneet, niinkuin minullakin tämä bogi. Tai sitten lopetetaan, kirjoitetaan heipat.

Tämä jäi seurantalistalle:

https://polvestapoikki.vuodatus.net/

Tämä on vielä voimassaoleva, pitää alkaa taas seuraamaan eikä vaan keskittyä omaan itseensä. 

Niin. 

Tänään, tai eilenhän se oli, olin iltavuorossa. Kotona unohduin tv:n äärelle, Dome Karukosken elokuva lestadiolaistytöistä, jotka lähtevät katsomaan maallista maailmaa. Olen nähnyt sen ennenkin. Mikäs se elokuvan nimi nyt olikaan... ääts, en muista. Olavi Uusivirta näyttelee lestadiolaispoikaa, joka meinaa langeta, synnintunnoissaan tumputtaa ja rukoilee heinäladossa. 

Olavi Uusivirrasta olen aina tykännyt. Tuu mun vaimoksein on kristillisellä levyllä, Tilkkutäkki. 

Suviseuroissa en ole ikinä ollut. Suunnittelin meneväni, kun olivat jossa täällä eteläisessä Suomessa, lähellä. Ei rohkeus riittänyt. Ehkä sitä joskus voisi. Ottaa noi teinit mukaan. Poika on uskossa, vaikka yhdessä minun kanssani kritisoikin. Enkä minäkään itse Sanaa, vaan sitä, miten se tuotetaan. Kaksinaismoralistisia uskovaisia ihmisiä, jotka verhoavat tekonsa Sanaan, Raamatun jakeisiin, nostavat Ison Kirjan kilveksi eteensä ja sen  takaa toimivat juurikin Sanaa vastaan. Tekevät vastakkainasettelua, Me ja Muut, ja asettavat itsensä paremmiksi ihmisiksi siksi, että uskovat eri tavalla ja eri asioihin kun ne Muut. Koska oma ajattelu on se Oikea. Ja Muiden paitsi väärä, myös Kadotukseen johtava. 

Kello pyörähti elokuvan ääressä tämän päivän puolelle, Olin jo menossa nukkumaan kun päätinkin tarkistaa pari mieltä askarruttavaa asiaa netistä, Ja sitten päädyin tähän. 

Niin että hyvää yötä kaikille.