Tyhensin sekä kameran että puhelimen kuluneen kesän valokuvista. Tässä jakoon muutama arkipäivän otos kuluneelta kesältä.

 

Sämpylöitä ja lepäisä on näköjään leivottu. Jii syö nautinnolla, Pirpanalle ei kelpaa äidin leipomukset.

 

 

Jii oli kesäleirillä loppukesästä ja tiesin, että hän tulee sieltä tälläkin kertaa erittäin nälkäisenä Perinneruuista karjalanpaisti on Jiin mieleen. En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja, mutta tässä jopa minä onnistun.

Tosin tämä on vähän muuneltu karjalanpaisti. Lihana on vain nauta ja sika, ei lammasta. Sipulia ei tässä uunilootassa myöskään ole, koska sekä minulla että Jiillä on ihan todelliset ja fysiologiset ruokarajoitteet sipulille ja koska sitä ei ruokavaliosssa ole, Pirpanakaan ei ole oppinut sipulista tykkäämään.

Lanttu kuuluisi toisena juureksena pataan, mutta lapset eivät tykkää. Perunaa en karjalanpaistiin laita, se tulee kattilasta. Laakerinlehti aina unohtuu. Ripottelen suolan ja pippurin lisäksi jotain kuivattuja yrttejä, basilikaa varmaan näin liharuokaan.

 

 

Lavuaarin poistoputki meni tukkoon, taas. Ei ei muuta ku putsaushommiin.

Tämä on oman aikakautensa talo, joten pyykkikoneen poistovesi menee lavuaarin kautta. Ja se menee välillä tukkoon. Viimeksi oli jäänyt semmoinen pieni pussinsulkija lavuaarin poistovesisysteemin yläosaan, mihin sitten tarttui kiinni  jos vaikka mitä ja tuli tukkeuma ja pyykkikoneen poistovedet lavuaariin ja lattialle.

Nyt ei onneksi mennyt niin pitkälle. Putsasin ennen katastrofia.

 

 

Aamun tuokio

 

Jotain olen näköjään leiponut. Raparperipiirakkaa? Joka on muuten makeaa, mutta Pirpana ei pidä, koska ei pidä raparperista, ei edes sokerissa gratinoutuna.

Raparperiä minulla taas on pakastin pullollaan, koska sain sitä viime syksynä esimieheltäni. Käytiin työaikana hakemassa hänen pihaltaan.

 

 

Vaivan palkka. Kulkurin iltakalja.

Syntistä, kamalaa, tuomittavaa.

Kuva on nurinpäin ja pieneksi litistetty, joten kukaan ei oikeasti näe tässä mitään.