Kuulun oman pikku Metropolian umpipussinperäpitäjän kirppari-fb-ryhmään - tottakai!

Sattumalta löytyi ilmoitus, jossa joku antaa pois ruokalautasia ja kahvikuppeja. Sinikoukeroiset lautaset ja tasapohjaiset kahvikupit tasseineen ja sininise koukerokuvioineen toivat mieleen jotain kesämökkimäisen ja maaseutumaisen idyllistä. Kävin noutamassa ne kotiini. Astiakaappi meni taas uuteen järjestykseen. Hiukan ahdasta on, myönnetään, mutta lautaset ovat tosi kivat aamiaiskäyttöön. Ne on turhan pienet ruokalautaseksi, liian isot välipalalle tai kahvileivälle. Mutta alkupalasalaatille tai vastaavalle alkuruualle sekä aamupalalle ne ovat oikeinkin mainiot.

Ihminen on pienistä asioista onnellinen.

Olen jo pitkään suunnitellut vaihtavani muutaman huonekalun paikkaa.

Keittiön nurkass on kapeahko,  tumma pähkinänruskea lasivitriinikaappi. Se tekee pienen keittiön hieman ahtaaksi. Kaappi on umpipuinen ja raskas siirtää, ja täynnä kaikenlaista pientä lasitavaraa, jotka pitäisi tyhjentää ja sitten taas uudelleen järjestellä... mutta ei olisi mikään mahdoton tehtävä, olen vain vähän saamaton, myönnetään...

Koko olohuone menisi sen myötä uusiksi. Kirjahylly pitäisi purkaa, Teddyn häkille laittaa uusi paikka ja sitä rataa. Kirjahylly oli sekin kirppariostos, mutta täydellisen vikaostos. Ihan liian kallis käytetyksi lastuleveyhyllyksi. Kuvassa näytti paremmalta, laadukkammalta, ja totuus selvisi kun olin Joakimin kanssa hakemassa sitä ihan jostain toisesta äärilaidasta niin minun kuin Joakiminkin asuipaikan ja työpaikan näkövinkkelistä katsottuna. En sitten viitsinyt Joakimille sanoa, että ei oteta, turha reissu, kun jo saman kesänä olin ajeluttanut Joakimia pitkin Metropoliaa kuvan ja kuvauksen perusteella hyväkuntoista fillaria hakemaan, varmana siitä että kaupat onnistuu. Fillari olisi tullut Jiille, poika teki koeajoa kerrostaloa ympäri,  ja vaihteet meni jumiin jo siinä ajelussa. Jätettiin se fillari sitten ostamatta, ostin uuden. Joka sekin on jo pari kertaa huollossa käynyt, kovassa kulutuksessa kun on,

Mutta tuo kirjahylly. Se joutaisi kiertoo jonnekin.. kelle tahansa.. mutta siinäkin on kaksi lasivirtiinikaappia täynnä kaikenlaista pientä sälää, jotka haluaisin pitää esillä. Uuden hankintaan ei nyt rahat riittäisi. Käytettyä kirpparituotosta en taida enää ostaa, en ainakaan nettikirpparilta kuvan perusteella. Tai jos, ja pettymys on vastassa, ilmoitan että kiitos mutta ei kiitos.

Nyt lapset ovat Isukin luona tapaamisella. Huolimatta eilisestä myöhäisestä kotiintulosta - tai tämän päivän aikaisesta, ihan kummin vain -  olen herännyt melko aikaisin ja täynnä virtaa. Jotain "äksöniä" pitäisi tälle aamulle keksiä ennenkuin lapset tulevat iltapäivällä. Siihen olen varannut pyykkituvan. Lasten toppahousut ja kaikki rukkaset täytyy pestä, ja kun kuitenkin on siitä iltapäivästä kotona oltava, on se sama viettää sitten pyykituvan ja asunnon väliä rampaten. Siinä samalla voisi lopultakin tämän olohuonejärjestyksen vaihtaa. Otan lapset avuksi. Toivottavasti suostuvat. Isukki-tapaamisten jälkeen ei aina tiedä, millä mielentilalla muksut tulevat. Siirtymä viikonlopputapaamisesta kotiarkeen vie aina jonkin aikaa, ihan kaikilla erolapsilla se on sama ilmiö, ei siis koske vain meidän tapaustamme. Joskus se kestää illan, joskus kolme päivää. Tammikuun tapaamisen jälkeen se kesti 3 viikko, eli eiliseen lauantaiaamuun asti. Ja sittenpä mentiinkin jo uuteen tapaamiseen. Toivon, että tämän tapaamisen jälkeen lapset asettuvat arkiuomaan lyhyemmässä ajassa ja muutenkin vähäisemmällä raivoamisella, kuin mitä tammikuun tapaamisten jälkimainingit olivat.

 

20160203_070554.jpg

Siinä se aamupala uuden elämän saaneessa lautasessa sitten on ja syöjäänsä odottaa. Leipänä on Fazerin uutuus, Juuresleipä. Ei se yhtä hyvää ollut kuin minun tekemäni "juuresleipä", kasviskanakeitto-rieska :D mutta ihan hyvä kaupallinen versio siitä. Pirpana ei tykännyt tästäkään, enkä onnistunut huijaamaan, huomasi porkkanat leivästä. Jii söi. Jiillä on varmaankin nopean kasvun kausi meneillään, koska syö ihan kaikkea ja melkoisia määriä. Nälkä on luokkaa krooninen.

Kuva on siis otettu joskus kuluneella viikolla, ja ihan arkinen kouluaamu kyseessä.

Minun mielestäni tästä tulee mieleen kesä, ja maaseutu, kesämökkielämä. Ja sitten jota tai kun kyllästyn, tai täytyy tilan ahtauden takia karsia tavaroita pois, ei ole iso taloudellinen menetys laittaa taas uudelleen kiertoon.