Pirpanan opettajan kanssa oli kolmikantakeskustelu Pirpanan koulun käynnistä. Käytiin läpi välitodistus ja Pirpanan omat tavoitteet kevätlukukaudelle.

Pirpanan koulu menee kivasti. Kavereita on, koulussa on kiva käydä, läksyt on kivoja, opettaja on kiva. Oikeastaan opettaja on aivan ihana. Se tapa, miten hän jutteli Pirpanan kanssa tämän välitodistuksen itsearviointiin asettamia tavoitteita, tai siitä, kun niitä ei ollut. Kaikki oli hyvin ja riittävästi, ei ollut parannettavaa minkään suhteen. Pirpanan mielestä.

Matematiikan soveltavat tehtävät vaativat Pirpanalta vähän paneutumista, ja oli aivan ihailtavaa, miten opettaja tarttui tähän, vaikka ongelma ei oikeastaan kovin iso edes ole. Varsinkin, jos vertaa niihin aukkoihin ja niihin haasteisiin, mitä Jiillä on matematiikan suhteen -  ja miten vähän hän Tuppukylässä saikaan apua! Suomeksi sanottuna, ei ollenkaan! Koska alaluokilla on jäänyt isot aukot juurikin matematiikan kohdalla, se vaikuttaa oppimiseen ja oivaltamiseen yhäkin, ja Jii saa edelleenkin pienryhmässä opetusta matematiikasta.

Onneksi Pirpanalla on opettaja, joka tarttuu näihin vähäpätöisesti näyttäytyviin haasteisiin ja tekee töitä, jotta lapsi saisi hyvän ja vankan pohjan alaluokilta.

No niin, keskustelu oli kiva ja mukava, ainakin minun mielestäni. Pirpanalla menee hyvin ja mukavasti. En ole huolissani edes siitä, että Pirpana välillä innostuu kavereittensa kanssa vähän toimimaan vastoin sääntöjä... ne eivät onneksi kovin isoja asioita. Jäädään välitunnilla käytäville hillumaan, ei tulla sisälle kun kello soittaa.

Kolmikantakeskustelun jälkeen lähdettiin kotiin, Peppi tuli meille. Sinänsä ajoitus oli huono, tajusin sen vasta sen jälkeen kun olin ennättänyt luvata; Jiillä olisi huomenna matikan kokeet ja niihin pitäisi lukea. Eikä se onnistu, sillä kahdesta pikkulikasta lähtee yllättävän paljon ääntä ja melua. Varsinkin, jos se toinen on Peppi. Hän on ihan koko ajan äänessä - hän pitää ääntä koko ajan, miten tämän nyt ilmaisisi. Ja sen lisäksi hän on kovaääninen.

Jo kotimatkalla Peppi kysyi, mitä ruokaa meillä on.

Puuroa.

Meillä on tänään puuropäivä. Siitä syystä, etten ole ennättänyt tehdä mitään valmista, kolmikantakeskustelun takia olemme kotona vasta lähemänä klo 17:ää ja puuro tulee nopeasti.

Kaikki kolme söi isot annokset ja leipää päälle.

Tunnin päästä Peppi ilmoitti taas nälkäänsä, ja söi kaksi pientä jugurttia murojen kanssa.

Puuroa jäi hieman yli. Tein siitä leipätaikinan. Peppi ennätti lähteä kotiinsa, ennen kuin leipä oli valmista. Minulle ja muksuille oli siis iltapalalle lämmintä leipää. Lapsille kaakaota ja minulle teetä.

Kun Peppi lähti ja elämä rauhoittui, Jii siirtyi tekemään matikan tehtäviä ja siinä vaiheessa minulle selvisi, ettei hän ollutkaan tehnyt koealueen mukaisia tehtäviä, vaan jotain muita. Ja olin laittanut koealueen lapulle ja ilmoittanut, että lappu on minun työpöydälläni, tee koealuetta. Olin tuolloin bussissa kotimatkalla ja Jii oli soittanut ja kysynyt, saako pelata. Olin vastannut, että saa, mutta ensin tekee matikan koealuetta jne.  Joo, kyllä hän tekee. Niin tekee. Mutta ei sitä, mitä pitäisi. Niin, että tulossa on sitten taas vitosen arvosana. Tästäkin matikan kokeesta.