Pirpanan takkien taskussa nimittäin.

Eräs iltapäivä Pirpana soitti iltapäiväkerhosta ja niiskutteli, ettei voi laittaa takkia ylleen, koska hihassa sisäpuolella on kivi. Voi pyhä isä sentään! Hihassa on kivi! KIVI.

Kivi on siis takin sisällä, vuoren välissä. Ja sinne on se päätynyt taskun kautta.

Pirpana sulloo reppunsa sivutaskun ja pikkutaskun täyteen käpyjä, keppejä, kiviä ja roskia. Takkien taskut on täynnä kiviä ja käpyjä. Melkoisia murikoita minä sieltä kaivelen, kun takin laitan pyykkiin. Kaikki nämä ovat valtavan tärkeitä aarteita, niitä ei saa nakata pois, ne täytyy kaikki säilyttää. Viime vuoden niitä säilyttelinkin. Pihalla oli pieni muovikori, jossa näitä kiviä ja keppejä oli. Ulkona olevan pihapöydän päälle Pirpana oli tehnyt roskista, kivistä ja kepeistä asetelmia, joita ei raskinut rikkoa. Ne lähti siinä vaiheessa, kun möin ison pihapöydän jollekin semmoista tarvitsevalle, meidän pihaan se oli ihan liian iso.

Tänä vuonna olen tyhjentänyt taskujen sisällöt vähin äänin roskiin. Kivet olen nakellut pihalle. Nyt nämä kivet ovat sitten hajottaneen taskupussin ja sitä kautta kiviä on päässyt takin sisään, vuoren väliin.

Kotona pidin jäkätyksen ja mäkätyksen. Jotain rajaa tähän kivenmurikoiden keräämiseen ja yhtään kiveä ei enää minkään takin taskussa kuljetella! Ratkoin taskun auki ja etsin kiven takin hihasta. Kävin läpi koko takin sisäpuolen ja keräsin takin alahelmaan kertyneet pikkukivet pois. *syvä huokaus* Nyt takki on pesty ja taskupussi odottaa korjaamistaan.