Jii sai oikomishoitolaitteen, kuten tuolla alemmassa postauksessa kerroin.

Saman viikon lopulla olisi ollut tapaamisviikonloppu. Ja minullahan ei ollut ennakkoon minkäänlaista tietoa siitä, millainen oikaisulaite pojalle tulee. Se, että oikaisulaise kaikkineen on niin massiivinen, oli ylllätys. Joakimilla oli aikoinaan niskaveto. Kiiralla "telaketjut".

Mutta tämä härveli täytyi pitää suussa 12 tuntia, siis puolet vuorokaudesta. Lisäksi jouduin allekirjoittamaan hoitosuostumuksen, jossa sitoudun huolehtimaan hoidosta ja laitteesta. Laite maksaa melkein 170 euroa, ja jos se rikkoontuu, häviää, vahingoittuu, seuraava pitää maksaa itse. Jos laitetta ei käytetä hoito-ohjeiden mukaisesti ja tämän takia joudutaan tekemään uusi laite, joudumme maksamaan sen itse.

Jii veti raivaria oikaisulaitteensa kanssa ensimmäiset päivät.

Laitoin Isukille viestiä, että tapaaminen perutaan ja siirretään toiselle viikonlopulle, tai sitten se vaihtuu päivätapaamiseksi. Isukki veti herneet nassukkaan välittömästi, koko herneenpalon. Vastaus oli, että Pirpana tulee ainakin tapaamiselle, Jiin takia ei Pirpanan tapaamista peruta. Vastasin: entäs, jos tapaamisen peruminen johtuukin Pirpanasta? Syytä kun en ollut kertonut tekstiviestissäni, joten Isukki ei voinut tietää syytä. Hän vain lähti olettamasta ja ilmoitti, että ainakin tytön hän haluaa tavata. Ei, että toinen lapsi tulee tapaamiselle, koska Pirpanan tapaaminen on se ykkösasia. Jos Pirpanan takia tapaaminen peruuntuu, se on sitten sama varmaan perua kokonaan, ei siitä pelkästään Jiin takia kannata toteuttaa, ajella kilometrimäärin edestakas yhden lapsen takia. Vai mitä, eikös menekin näin? Koskaan ei ole tullut kommenttia: haluan ehdottomasti tavata Jiin. Tämänkaltaiset koskee vain Pirpanaa.

No niin, sain sitten Isukilta viestiä, että jos hän järjestää ajan sovitteluun, ottaa vapaata, tulenko sinne. Viestin sävy oli hyvin ystävällinen ja sovitteleava.

Sovittelu on tilanne, joka käydään, jottei tarvitse tapaamissopimuksia viedä käräjille. Sinne mennään silloin, kun keskinäistä sopimusta ei lastenvalvojalla saada aikaan mutta halutaan välttää käräjöinti.

Vastasin kysymällä, että mitä me sovittelemme? Muistutin, että minä varasin ajan kesällä lastenvalvojalle, sinä et tullut sinne, peruit sen ja ilmoitit minulle päivää ennen.

Sitten yritin soittaa. Ei vastannut. Laitoin monta tekstaria, että soittaisi, kerron perumisen syyn puhelimessa, sitä ei voi kirjoittaa.

Siinä vaiheessa kun Isukki soitti, olin kotona. Jii oli huoneessaan murjottamassa, koska oli joutunut laittamaan oikomislaitteen päähän ja suuhun. Ruoka odotti pöydässä, mutta Jii istui huoneessaan oven edessä niin, ettei ovae saanut auki eikä huoneeseen päässyt, karjui ja raivosi, ei halunnut syömään ja suuttui edelleen karjumaan, kun kuuli, että puhun puhelimessa oikomishoidosta. Jouduin kesken puhelun välillä käskemään poikaa syömään ja olemaan potkimatta ovea. Ja samalla selitin Isukille millaisesta hoidosta on kyse, mikä on Jiin suhtautuminen ja miksi tapaaminen ei onnistu eikä ole kenekään etu. Ja että Jii haluaa, ihan ehdottomasti haluaa tavata. Kumpikin lapsi on odottanut tätä tapaamista koska Enkeli oli puhunut, että he menisivät kirpputorille ostoksille. Tapaamisen peruminen olisi pettymus molemmille.

Puhelu ja sähköpostin selvennys lepytti Isukin ja aloimme sopia toista tapaamisajankohtaa. Minä ehdotin kahta eri viikonloppua, toista kuun puolivälistä, toista kuun lopussa. Että jompsin kumpsin.

Ihminen, joka hermostui täysin tapaamisen siirtämisestä ja ilmoitti, ettei missään nimessä mihinkään päivätapaamiseen suostu, ilmoitti sitten kuun puolivälistä yhden lauantain, pelkäksi päivätapaamiseksi sen. Siis nyt viikonlopputapaaminen ei sopinutkaan, vaan pelkkä päivätapaaminen.

Ihminen, joka tapaamisviikonlopun peruuntumisesta on menossa neuvottelemaan sovittelun kautta tapaamisista, ei sitten haluakaan tavata lapsia kerran kuukaudessa yhden yön vertaa, vaan vain päivätapaamisen verran.

En ymmärrä.

Ensimmäisenä  tuli mieleen, että siellä on Enkeli, joka on ilmoittanut, että ei käy. Jos tapaaminen peruuntuu, niin sitä ei siirretäkään toiselle viikonlopulle, vaan se olkoot sitten olematta tai ajelkoon Isukki päiväseltään edestakas sen 200 km, jota hän aikaisemmin piti aivan mahdottomana ja kohtuuttomana viikonlopputapaamisen ajeluna. Tulipa siis vaan tämmöinen mieleen, koska Enkelin asuntohan se on, ja siellä on Enkelin omat lapset, ja jotenkin olen saanut Enkelistä käsityksen, ettei hän kovin ekstempore-ihminen ole, vaan kaikki asiat ja menot, tekemisetkin, pitää olla suunniteltuna ja sovittuna pitkälle etukäteen. Voi olla että olen väärässä, mutta jotenkin olen saanut tämmöisen käsityksen Enkelistä.

No, tapaaminen siis vaihtui päivätapaamiseksi sittenkin, ajankohta vain siirtyi.

Lapset olivat pettyneitä. He olisivat halunneet jäädä yöksi asti. Jonnekin, minne vaan, Isukin kanssa.

Ja jälleen jouduin sanomaan, että ei tämä minusta ole kiinni; olen ehdottanut toista viikonloppua tapaamiselle, mutta Isukki itse ilmoitti tämän päivän ja päivätapaamisen.

Perusteluksi päivätapaamiselle sain lauseen, joka ei kuulostanut ollenkaan Isukilta. Se oli enemmänkin Enkelin antama perustelu, tai peräti lause. Tai sitten Isukki on muuttunut ja todella paljon. Perustelu päivätapaamiselle oli siis kauniisti ja asiallisesti, Enkelimäisesti tai Uusi-Isukkmaisesti muotoiltu lause, että Jii saa rauhassa tottua oikaushoitoon.

Oli kuitenkin hyvä, että tapaaminen ei tuona mainittuna viikonloppuna toteutunut. Tein oikean ratkaisun, että peruin tapaamisen. Ensimmäinen viikko oikaisulaitteen kanssa oli enemmän kuin haastava. Nyt homma sujuu, mutta alku oli siis hankalaa.